Glukokortikoidit
Glukokortikoidien vaikutus alkaa jo muutaman päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Ne lievittävät niveloireita, parantavat yleiskuntoa ja reumatautiin liittyviä poikkeavia laboratorioarvoja.
Nivelreuman peruslääkityksen tehotessa pyritään glukokortikoidihoitoa vähentämään ja mahdollisesti lopettamaan. Suun kautta annettavan lääkkeen lisäksi tai asemesta glukokortikoidia voidaan antaa paikallisesti pistoksena tulehtuneeseen niveleen, limapussiin tai jännetuppeen.
Kortisonivalmisteiden lyhytaikainen käyttö aiheuttaa harvoin haittavaikutuksia. Hoito on kuitenkin usein pitkäaikaista ja tällöin haittavaikutuksia on odotettavissa ainakin, jos hoitoannos on suuri.
Yleisimpiä pitkäaikaisen kortisonihoidon haittavaikutuksia ovat painonnousu, sydän- ja verisuonitautien lisääntyminen, luuston heikkeneminen (osteoporoosi), kaihi, diabeteksen puhkeaminen, mahahaava samanaikaisen tulehduskipulääkityksen yhteydessä sekä erilaisten infektioiden, etenkin ihon näppylöiden, lisääntyminen.
Osteoporoosin ehkäisemiseksi on huolehdittava riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista, myös liikunta on tärkeää. Jos osteoporoosiriski on suuri (vaikea reumatauti, yli 50-vuotiaat naiset), on syytä mitata luuntiheys ja aloittaa varsinainen osteoporoosia ehkäisevä lääkitys.
Raskauden alkaessa hoitava lääkäri arvioi annostelun uudelleen, kortisoniannosta voidaan useissa tapauksissa vähentää varoen. Imetyksen aikana voi kortisonivalmisteita käyttää tavalliseen tapaan.