Perinteiset reumalääkkeet
Perinteisiin reumalääkkeisiin kuuluvat auranofiini, pistoskulta (aurotiomalaatti), hydroksiklorokiini, sulfasalatsiini, leflunomidi, syklosporiini ja atsatiopriini. Metotreksaatti on tarkoitettu nivelreuman, lastenreuman, nivelpsoriaasin, muiden kroonisten niveltulehdusten ja systeemisten sidekudossairauksien pitkäaikaishoidon peruslääkkeeksi.
Metotreksaatti
Käyttöaihe: Nivelreuma
Myös lastenreuman, nivelpsoriaasin, muiden kroonisten niveltulehdusten, systeemisten sidekudossairauksien pitkäaikaishoito, erilaisten syöpien hoito.
Annostus:
Metotreksaattia otetaan kerran viikossa tablettina tai pistoksena lihakseen tai ihon alle. Vaikutus reumasairauteen havaitaan noin 1–3 kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta.
Haittavaikutukset:
Metotreksaatin tavallisimpia haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, maha-suolikanavan ärsytysoireet. Monia metotreksaatin haittavaikutuksia voidaan vähentää nauttimalla 5 mg foolihappoa 4–10 tuntia viikoittaisen lääkeannoksen jälkeen.
Vasta-aiheet:
Metotreksaatin vasta-aiheita ovat munuaisten vajaatoiminta, vaikeat maksasairaudet ja keuhkojen sidekudostaudit.
Raskaus ja imetys:
Metotreksaattia ei saa käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Metotreksaatin käyttö lopetetaan kolme kuukautta ennen suunniteltua raskautta.
Sulfasalatsiini
Käyttöaihe: Äkillinen ja krooninen nivelreuma
Myös tulehdukselliset suolistosairaudet.
Annostus:
Sulfasalatsiini otetaan tabletteina 2–3 kertaa vuorokaudessa aterian yhteydessä runsaan nestemäärän kera. Sulfasalatsiinin vaikutus alkaa 2–3 kuukauden aikana hoidon aloituksesta.
Haittavaikutukset:
Yleisimmät haittavaikutukset ovat mahavaivat, lähinnä vatsakipu, pahoinvointi ja ripuli. Myös päänsärky, ihottuma ja kuume ovat yleisiä.
Vasta-aiheet:
Yliherkkyys sulfonamideille tai salisylaateille
Raskaus ja imetys:
Voidaan antaa raskaana oleville sekä imetyksen yhteydessä. Tällöin suositellaan foolihapon käyttöä.
Hydroksiklorokiini
Käyttöaihe: Nivelreuma
Myös malarian ehkäisy ja hoito, valoherkkyysihottuma.
Annostus:
Hydroksiklorokiinia annostellaan yleensä yksi tabletti päivässä aterian yhteydessä. Lääkkeen vaikutus alkaa näkyä tyypillisesti melko hitaasti, noin 3–5 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta.
Haittavaikutukset:
Yleisiä haittavaikutuksia ovat vatsavaivat ja lievät keskushermostolliset reaktiot, kuten päänsärky ja huimaus. Hoidon alkuvaiheeseen voi liittyä ohimeneviä silmän tarkennuskyvyn häiriöitä.
Vasta-aiheet:
Silmänpohjamuutokset ja munuaisten vajaatoiminta.
Raskaus ja imetys:
Klorokiinia ei pidä käyttää raskauden aikana, ellei hoitoa ole erityisistä syistä katsottu välttämättömäksi. Imetyksen loppuvaiheessa klorokiinihoidon voi aloittaa tarvittaessa.
Pistoskulta (aurotiomalaatti)
Käyttöaihe:
Aktiivissa tulehdusvaiheessa oleva nivelreuma, nivelreuman aktivoitumisen estäminen.
Annostus:
Kultahoito annostellaan yksilöllisesti. Hoito aloitetaan yleensä viikoittaisella pistoksella ja hoidon edetessä siirrytään usein kerran kuukaudessa pistokseen. Pistokultahoito tehoaa verraten hitaasti 2–4 kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta.
Haittavaikutukset:
Yleisin haittavaikutus on ihottuma, johon liittyy kutina. Ihottuma paranee yleensä viikkojen tai kuukausien kuluessa. Kultapistoksen jälkeen saattaa ilmetä kasvojen punoitusta, huimausta tai pahoinvointia. Näissä tilanteissa lääkäri voi pienentää annostusta. Ihottuman kanssa samanaikaisesti tai erikseen saattaa ilmetä suutulehduksen oireita tai silmien sidekalvojen punoitusta.
Vasta-aiheet:
Vaikeat verenkuvamuutokset ja munuais- ja maksasairaus.
Raskaus ja imetys:
Raskauden alkaessa hoito on lopetettava, joskaan sikiölle aiheutuneita haittoja ei ole kuvattu. Hoito voidaan tarvittaessa käynnistää uudelleen jo imetyksen aikana.
Auranofiini (suun kautta otettava kultavalmiste)
Käyttöaihe: Nivelreuma
Annostus:
Aluksi otetaan yksi tabletti päivässä, jatkossa päiväannos on kaksi tablettia. Tabletit niellään kokonaisina aterian yhteydessä. Hoidon kuluessa otetaan säännöllisin väliajoin verikokeita.
Haittavaikutukset:
Auranofiini aiheuttaa usein löysävatsaisuutta ja jopa ripulia, mikä on tavallisin syy lääkehoidon lopettamiseen. Muutoin auranofiinin haittavaikutukset ovat samankaltaisia kuin pistoskullan.
Vasta-aiheet:
Vaikeat verenkuvamuutokset ja munuais- ja maksasairaus.
Raskaus ja imetys:
Raskauden aikana saa käyttää vain, jos äidin saama hyöty arvioidaan suuremmaksi kuin sikiölle koituva riski. Hoidon lopettamisen jälkeen vältettävä raskautta vähintään 6 kuukautta. Tiedot siirtymisestä äidinmaitoon puuttuvat, minkä vuoksi käyttöä imetyksen aikana ei suositella.
Leflunomidi
Käyttöaihe:
Aktiivin nivelreuman hoitoon sairauden kulkuun pitkällä aikavälillä vaikuttava reumalääkkee (DMARD). Aktiivin psoriaasiartriitin hoitoon.
Annostus:
Leflunomiditabletit suositellaan ottamaan aterian yhteydessä runsaan veden kanssa kerran päivässä, myöhemmässä vaiheessa tabletti joka toinen päivä voi olla riittävä annostelu. Leflunomidin sairautta lievittävä vaikutus alkaa näkyä 1–3 kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta.
Haittavaikutukset:
Yleisiä haittavaikutuksia ovat maha-suolikanavan ärsytysoireet, kuten ripuli, vatsakipuja pahoinvointi. Päänsärky, huimaus, ihottuma ja kutina sekä lievä verenpainetason nousu ovat myös yleisiä.
Vasta-aiheet:
Maksasairaus, vaikea infektio, keskivaikea tai vaikea munuaisten vajaatoiminta.
Raskaus ja imetys:
Raskauden ehkäisystä on huolehdittava hyvin. Raskautta suunniteltaessa on suositeltavaa, että leflunomidi lopetetaan kaksi vuotta ennen sitä. Leflunomidin poistumista elimistöstä voidaan tarvittaessa nopeuttaa nauttimalla kolestyramiinia tai lääkehiiltä.
Siklosporiini
Käyttöaihe:
Vaikea, nopeasti etenevä tai muuhun lääkehoitoon huonosti reagoiva nivelreuma. Myös elinsiirtojen jälkeisten hyljintäreaktioiden estoon, psoriaasin, atooppisen dermatiitin hoito.
Annostus:
Siklosporiinihoito aloitetaan kahden tabletin vuorokausiannoksella. Hoitovaste voi olla nähtävissä jo kahden viikon käytön jälkeen, mutta se saattaa lisääntyä aina kolmeen kuukauteen asti.
Haittavaikutukset:
Syklosporiinin haittavaikutuksia ovat verenpaineen nousu, munuaisen toiminnan lievä heikkeneminen, ikenien turpoaminen, karvoituksen lisääntyminen, vatsavaivat, puutumiset ja vapina.
Vasta-aiheet:
Pahanlaatuiset kasvaimet, vaikea verenpainetauti, munuaisten vajaatoiminta ja immuunipuutostila. Lääkärissä tai hammaslääkärissä käydessä on aina muistettava mainita syklosporiinin käytöstä. Monet muut lääkkeet voivat vaikuttaa syklosporiinin tehoon tai haittavaikutuksiin.
Raskaus ja imetys:
Raskauden ja imetyksen aikana syklosporiinia ei saa käyttää eräitä poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Luotettavaa raskauden ehkäisyä suositellaan.
Atsatriopiini
Käyttöaihe:
Autoimmuunisairauksien immunosuppressiivinen hoitoMyös elimensiirtojen jälkeen estämään hylkimisreaktioita.
Annostus:
Atsatriopiinia annostellaan painon mukaan aluksi kerran päivässä otettavaksi, myöhemmin pienempi ylläpitoannos otetaan 2–3 kertaa päivässä. Atsatriopiini suositellaan otettavaksi aterian yhteydessä runsaan nestemäärän kera. Lääkkeen teho ilmenee suhteellisen hitaasti, usein vasta 3–6 kuukauden kuluessa.
Haittavaikutukset:
Atsatriopiini aiheuttaa usein maha-suolikanavan ärsytysoireita, kuten vatsakipua, ripulia tai pahoinvointia. Lääke lisää infektioherkkyyttä.
Vasta-aiheet:
Vaikea maksan tai munuaisten toiminnanvajaus ja sappiteiden tukos.
Raskaus ja imetys:
Atsatiopriini-hoitoa ei suositella aloitettavaksi raskauden eikä imetyksen aikana. Hoidon jatkamisesta raskauden aikana tulee päättää potilaskohtaisesti ja ottaen huomioon äidin sairaus ja sikiövaurion riski.